Askel askeleelta raskaammaksi.

Laulutunneilla käyminen on parasta.
Varsinkin onnistumisen tunteet tekevät niistä tunneista tosi arvokkaita.
Itselleni tuli eilisellä laulutunnilla todella hyvä fiilis mun äänestä, sillä tuntui että se toimi tosi hyvin ja ei tuntunut laulukaan niin raskaalta.
Ensin siinä jatkoin viimekertaista Maija Vilkkumaan biisiä, ja nyt sitten rupesin työstämään Mokoman "Uni Saa Tulla"- biisiä.
Ihan mahtava kappale, vähän tuli vaan vaikeuksia sen kanssa, kun se on henkilökohtaisesti tosi tärkeä biisi. Mistä sitten seurasi tietenkin se, että meinasin ruveta vollaamaan kesken laulun :´´D En onneksi kuitenkaan, sain pinnistettyä sen verran. Mutta pahaa teki.

Tuli vaan taas todettua se, että rakastan laulamista yli kaiken. Ei sitä tunnetta voi sanoin edes kuvailla. Fiilis on tietenkin tärkeä ja silloin on onnistunut, kun pystyy elämään siinä biisissä mukana.

Sing what you can't say.






Olen tässä kanssa kitaraa rämpytellyt muutamina päivinä. Lähinnä koulun takia, meillä on kitarakoe taas pian edessä, enkä tiedä yhtään mitä aion soittaa. John Lennonin Imaginea tunnilla ollaan harjoiteltu, ja se on aivan upea kappale, mutta en tiedä haluanko soittaa sitä. Ihan sen takia, koska se kuulostaa tylsältä kitarakappaleelta.
Mielessä on käväissyt mm Tallulah, koska se olisi suhteellisen helppo soittaa. Ja osaisin sen jopa, hehheh.
Mutta sitten erehdyin pläräämään musiikinkirjaa ja sieltä löytyi Vandraren, joka vaikutti myös kivalta soitettavalta.
Ja nyt olen sitten pattitilanteessa ja mulla ei ole mitään hajua mitä aion soittaa. Saa ehdotella biisejä!
Ja kappaleita, joita voisi laulaa saa myös ehdottaa, jos tulee jotain mieleen. Laulukoekin tulossa, hrr.



Elämä on tällä hetkellä tämännäköinen:



Huokaus, enää 16 päivää Sakara Touriin.
Ja aikaa olen kuluttanut kotona lähinnä Stam1na dvd:tä katsellen. Nyt se on taas kerran katsottu läpi ja tekisi mieli katsoa heti uudestaan.

Aika ristiriitaista taas vaihteeksi, toivon että keikka tulisi ja äkkiä, mutta toisaalta taas en. Koska sitten se on pian taas ohi ja keikan jälkeinen masennus ja äääääh en halua.
Nojaa, pakko se on kai kestää.

Evenstar♥