sunnuntai 27. maaliskuuta 2011

Look alive, sunshine.

Taas tälleen aikaisessa keikkaraporttia, andd.
Tosiaan oli se My Chemical Romancen keikka viikko sitten sunnuntaina. Minun ja Pihlan matkahan alkoi jo lauantaina, herättiin himoaikaisin ja kiirehdittiin junalla Jyväskylästä Helsinkiin. Nopeasti käytiin syömässä siinä meikäläisen serkun luona ja sen jälkeen suunnattiinkin suoraan jonoon. Joskus vähää vaille kolmelta taidettiin jonoon päätyä, edessä oli arviolta 13 ihmistä, eli ei paha paikka.



Siinä ehkä muutaman tunnin ajan kerettiin kahdestaan jonotella, kunnes herra nimeltä Tuomas liittyi seuraamme ja jonottikin sitten meidän kanssa.
Jonotus oli aika extreme, koska lauantaina Hartwallilla oli joku lätkäpeli ja meidän piti jonottaa jonnekin iltakymmeneen asti sivussa.

Hartwallin tyhjentymistä oli hauska seurata, ihmiset oli aika hilpeitä :´´D Noin kolmekymmentä kertaa meiltä kysyttiin, mitä jonotetaan. Ja känniset ihmiset osaa oikeasti olla aika hauskoja. Pari veikkoa mm ihan meitä varten meni hyppäämään lumivuorelta alas, näytti kieltämättä aika kivuliaalta. Hengissä selvisivät kuitenkin!
Kyllähän nuita riitti. Eräs mies myös kyseli meiltä, löytyisikö hieman leveämpää makuupussia. Ei oikein lämmetty jostain syystä kyseiselle herralle :´´D

Muuten sitten jonotus koostui aika lailla turhan puhumisesta, huonoista jutuista, nauramisesta, valittamisesta ja palelemisesta. Yö oli helvetin kylmä. Nimimerkillä täristiin koko yö. Ja nukuin ehkä puoli tuntia, jos sitäkään. Kovasti yritin kyllä!
Pasilan asema oli sentäs siellä, sai käydä lämmittelemässä♥

Ja positiivisia kokemuksia siitä asemasta lisäsi se, kun sattumalta törmäsin tähän herraan siellä:



Hän on siis Mathias, Finntrollin solistisetä, mikäli jollekin jäi epäselväksi.
Hirveän mukava miääs!

Mutta jeh, jonotus joka tapauksessa suoritettiin kunnialla ja sisällekin päästiin. Tosin näimme taas sen, miten Hartwallin kaikki systeemit kusee, aina. Porukka tunki sen verran takaapäin, että järkkäritäti sulki meiltä sisällepääsyn vähäksi aikaa ja siinähän se eturivin täyttävä ihmismäärä ja ylikin juoksi toisista porteista sisään. Huhs.
Mutta eipähän tuo fiiliksiä latistanut millään lailla! Vaikka aluksi kyllä vitutti.
Johonkin kuudenteen riviin päästiin. Tungin kolmanteen riviin lämppärin, Iconcrashin aikana.







(Syyttäkää minua laadusta, en oikein hallitse tuota veljen kameraa.)

Iconcrash oli kyllä enemmän kuin jees! Katselin sen keikan vaan huuli ihan pyöreänä, ihan mahtavia olivat livenä. Ja laulajalla oli kiva tapa esiintyä. Tykkäsin kovasti.

No, Iconcrashin jälkeen tunnelma alkoi tiivistyä entisestään. Kaikki olivat nimittäin jo ihan puristuksissa ennen lämppäriäkin ja lämppärin jälkeen vasta inhottavaa olikin.

Ja sitten tuli MCR lavalle. Voin kertoa, että kaksi ensimmäistä kappaletta meni ihan ohi, kun yritin taistella hengestäni siellä kolmannessa rivissä :´´D Olin täysin puristuksissa ja ihmiset hyppivät päälle. Ahdisti aika hemmetisti, joten hivuttauduin suosiolla taaksepäin ja lopulta jammailin sen koko keikan jostain seitsemännestä rivistä, sieltä sentäs näki! Ja fiilikset oli oikeasti tosi hyvät.
Keikalta otin ehkä kaksi kuvaa ja nekin epäonnistui, mutta videoita otin kolme, tässäpä yksi niistä:



Cancer, yksi hienoimpia hetkiä koko keikasta. Ja soittivat ne muutenkin ihan parhaan setin, jossa oli mukana mm Mama, Famous Last Words, Welcome To The Black Parade ja Sing. Parasta.

En osaa muuta sanoa, kuin että oli hieno keikka! Liian nopeasti meni ohi.
Haluan vielä kiitellä jonotusseuraa aka Pihla ja Tuomas!

Seuraavana päivänä käytiin Pihlan kanssa vielä vähäsen shoppailemassa Helsingin keskustassa.

Alun perin meikäläisen ei ollut tarkoitus hankkia kauheasti mitään, mutta päädyin sitten kuitenkin ostamaan True Bloodin toisen tuotantokauden, ahh ♥ Levykauppa äxässä käytiin kanssa, ja sieltä tarttui Finntrollin levy mukaan. Keltaisesta jäänsärkijästä taas ostin Billy Talentin levyn.



Käytiin myös Kukunorissa, ja halu oli kova ostaa sieltä kaikkea kivaa, mutta rahanpuutteen vuoksi tyydyin vain True Bloodin julisteeseen.



...Koska Eric. Ei sillä, että minulla olisi mitään fiksaatiota tuohon mieheen, ehei nyt toki!
Ei mutta oikeasti, en ole tätä ennen kertaakaan seonnut mistään tv-sarjasta samalla tavalla kuin True Bloodista. Nimimerkillä katsoin viikon sisällä kolme tuotantokautta. HMM. Nyt sitten itken verta, kunnes saan neljännen kauden jaksot käsiini.

Ja aivan pakko vielä tunkea tähän postaukseen minun ja Suvin vohvelintekohetki eilen! Olin siis Suvin luona käymässä ja oltiin jostain syystä suunniteltu että tehdään vohveleita/lettuja. Päädyttiin leikkimään karamellivärin kanssa ja tehtiinkin vohveleista vihreitä ♥

...Taikina näytti suoraan sanottuna ällöttävältä. Mutta vohveleista tuli oikeasti hyviä! Ja ei, ne eivät ole pinaattilettuja vaikka siltä kovasti näyttävätkin :)









-Evenstar-

tiistai 15. maaliskuuta 2011

Sinun vuoksesi itsestäni hullun teen.

Jaahas, että keikkaraporttia menin sitten lupailemaan.

No aloitetaas nyt ensinnäkin sillä, että viikonloppu oli aivan parhauttaparhautta.

Taktisesti ja hienosti livahdin perjantain ruotsin kaksoistunnilta poies, että kerkesin Riikan kanssa bussiin autoilemaan kohti Jyväskylää. Sen matkan aikana sain tylsyyspuheluita Annikalta joka jumitti jo itsekseen Lahdessa, hehehs.
Jyväskylästä liikuimme sitten bussilla Lahteen.
Lahteen kun saavuttiin, vastassa oli Miia, Jaina, Niina, Annika ja siitä se keikkaseurue sitten koostuikin.
Tytöt lähtivät jo Lahtihallille, kun minä, Riikka ja Annika käytiin heittämässä kamat Riikan kämpille sitten.
Sen jälkeen mekin hipsimme sitten sinne keikkapaikalle.

Eturivi, whoo o/ Eturivissä oli kivasti minun ja Annikan menevät aukot, joten siihen sitten linnoittauduttiin muun keikkaseurueen viereen.



Pian aloittelikin sitten Teräsbetoni. Oli kyllä kieltämättä aika... mielenkiintoinen liveveto. Oli meikäläisellä oikeasti hauskaa Orjattaren, Missä miehet ratsastaa ja Taivas Lyö Tulta aikaan! Vaikken Teräsbetonista välitäkään.
Ja Jarkko oli kauhian symppis, kun se keikan jälkeen halasi koko eturivin läpi ja kiitteli kun ihmiset oli saapuneet paikalle :´´D Fiilis oli vähän wtf. Mutta vaikutti ihan kivalta.

Noh, tämänpä jälkeen oli Mokoman aika saapua lavalle. Revittiin tyttöjen kanssa paljon huvia irti siitä MASSIIVISESTÄ IHMISMÄÄRÄSTÄ, mikä siellä paikalla oli ennen Mokomaa!
Otin ihan kuvankin niin muutkin voivat ihmetellä miten paljon porukkaa siellä salissa tosiaan oli:



...No tuli niitä siihen sitten keikan ajaksi vähän enemmän. Tosin minkäänlaista painetta ei keikalla sitten ollutkaan. Itselleni jäi silti todella hyvä fiilis keikasta, joka oli muuten aivan loisto. Ja settilista oli aivan mahtava. Kuultiin mm Huomenhaamu, Ammu, hautaa ja vaikene, Kuu saa valtansa auringolta...
En edes käsittänyt miten ikävä näitäkin nyt sitten oli. Keikalla tajusin.



Keikan alusta muistan vain, kun Marko tuli eteen ja totesi meille "MOI!"



...Ja Santtu oli pelottava. Se tuijotti.





Keikan jälkeen nähtiin sitten satunnaisesti Mänttejä alkaen Markosta :3



Vihdoin sitten tämänkin immeisen pääsin tapaamaan, en kyllä pettynyt. Kauhean mukava ja jalatmaassa-tyyppiä. Aiheutti lievästi sanottuna tärinäpaniikkia, kun siinä selittelin jotain Markolle :´´D



Janne oli kanssa taas mukavuuden multihuipentuma. Käytiin herraa ahdistelemassa paitakojujen luona.



Tuomon hiuksiin taas onnistuin sotkemaan rustokoruni. Taitavaa.



...Kalleen taas törmäsimme aivan sattumalta. Istuskelimme seurueen kanssa Kotiteollisuutta katselemassa ja sitten herra käveli ohi. Pitihän sitä perään juosta.

Ja tosiaan vielä Kotiteollisuudesta sen verran, että vetivät kyllä tosi hyvän keikan ! Katseltiin ihan istualteen se keikka, Riikka tosin oli eturivissä kasselemassa heitä.
Mutta oli mukava vaihteeksi ihan vaan fiilistellä.



...Sellaista. Paitakojulta tarttui mukaan myös Mokoman Ilvespaita, parhautta!



Lauantaina käytiin vielä katsomassa Annikan kanssa Lahden leffateatterissa Black Swan. Pidin kyllä kovasti kyseisestä elokuvasta! Ja Natalie nyt vaan on ihana.


(Kuva täältä.)

Tähän loppuun vielä kiitokiitoskiitos ja vielä iso kiitos keikkaseurueelle, oli ihan mahtavaa nähdä teitä kaikkia :) Uusiksi taas !

Ja seuraava postaus on vissiin taas jonkinmoista keikkaraporttia. Tällä kertaa My Chemical Romancesta.

-Evenstar-

keskiviikko 9. maaliskuuta 2011

Let's shout it loud and clear.



Jee, ensimmäinen tunnustus minkä olen koskaan saanut, kiitos Katille!

Ideana on siis kertoa 7 faktaa itsestään ja sitten antaa tällainen tunnustus 15 seuraavalle bloggaajalle (se pitää käydä myös ilmoittamassa henkilön blogin kommenttilaatikkoon) :3 Minen varmaankaan jaksa ihan sitä viittäätoista laittaa, mutta katsotaas nyt miltä tuntuu postauksen lopussa.

Huhs, toivottavasti saan keksittyä nuita seitsemän. Lyön vaikka vetoa, että myöhemmin harmittaa kun en pistänyt tänne jotain tiettyä oleellista asiaa, vaan keksin siihen väkisin jotain, mutta noh, kohtahan sen näkee miten tässä käy. Yritän miettiä kunnolla.

1. Okei, aloitetaas nyt vaikka sitten sillä, että olen hullu levyjen ja leffojen keräilijä. Kirjaimellisesti RAKASTAN elokuvien katsomista, ja tietysti musiikkia (=elämä, intohimo). Se on se eskapismi♥


(...Ja kuten huomaatte olen asetellut levyni erittäin hienosti tuohon sikin sokin.)



Hätäisesti tuossa laskin, ja leffoja on noin 135 ja levyjä noin 100.
Ja kyllä, niiden keräämisessä on mennyt luvattoman monta vuotta. Ja luvattoman paljon rahaa. En tahdo edes ajatella.
Kuvassa (alhaalla oikealla) on myöskin tuotantokaudet mitä omistan (Frendien tuotantokausia puuttuu viäl viisi, aikomuksena hankkia kaikki). Ja levyihin olen laskenut vain aidot levyt, sillä löytyy minulta muutamia poltettujakin levyjä, mutta ne on rumia. En tykkää, yäh.
Olen vissiin niitä harvoja ihmisiä, joka oikeasti ostaa musiikkinsa, eikä lataa netistä. Ainakin tuntuu, että ihmiset harrastavat sitä luvattoman paljon. Itsekin olen toki sortunut, mutta silloin olen aina ostanut levyn.
-----

2. Tämä tulee varmaan tooooosi yllätyksenä, mutta harrastan keikoilla juoksemista. Se on ihanaa. Rupeaa lähinnä ahdistamaan, jos ei ole vähintään kerran kuukaudessa joku paikka minne mennä keikalle. Se on se minun konkreettisin "pakoon arjesta"-keino. Parasta. Vaikka hyvinhyvin kallis harrastus sattuu olemaankin :´´D Mutta mitään keikkaa tai jonotusta en kadu, sillä olen tutustunut moneen hienoon ihmiseen keikkojen kautta♥
Plus että tähän samaan syssyyn voisin lisätä myös muusikkoihmisten ja idolien tapaamisen, mikä on aina yhtä mukavata.



3. Rakastan fantasiaa sen kaikissa muodoissa. Tämän takia suosikkikirjoihini onkin aina kuuluneet mm. Harry Potterit ja Taru Sormusten Herrasta. Tolkien on jumala. Ja lohikäärmeet ja haltiat on kivoja.
Olisi ihana päästä johonkin satumaailmaan asumaan, luvluv.
Roolipelaaminen on myös käynyt monesti mielessä, mutta en jostain syystä ole kehdannut/saanut aikaiseksi mennä mihinkään ropekerhoon, nyyh. Saamaton minä.


(Kuva otettu täältä.)

4. Olen hyvin, hyvin vainoharhainen. Tästä kertoo esimerkiksi se, että kirjaimellisesti vihaan käydä yöllä vessassa. Aina on todella inhottava tunne selkäpiissä ja tuntuu siltä, että selän takana on varmasti joku. Sen takia pyrin aina menemään vessaan sellaista juoksukävelyä katsomatta taakseni, sekä tulen aina samalla systeemillä takaisin omaan huoneeseen. Ja ovi äkkiä kiinni. Huoneessa on vielä pakko laittaa valot päälle ja tarkistaa ettei siellä ole ketään, sitten vasta voin mennä hyvillä mielin nukkumaan.
Ai niin, ja kaappien ovet on aina pakko olla kiinni, muuten en saa mielenrauhaa. Jonkinmoista pimeän pelkoa minulla taitaa vissiin olla.


(Kuva otettu täältä.)

5. Pelkään kuollakseni hämähäkkejä, pieniäkin. Traumaattisin muistoni hämähäkeistä on mm se, kun joskus vuosia sitten makasin sängyllä nuokkumassa. Yhtäkkiä näin jotain liikettä silmäkulmasta, ja hämähäkkihän se siellä kipitteli meikäläisen naamaa kohti. Kyllä tuli kiljuttua, voin kertoa.

Toinen kauhea kokemus hämähäkkejä koskien taas tapahtui pari vuotta sitten. Olin rauhassa sängyllä istumassa, kunnes huomasin aivan JUMALATTOMAN kokoisen hämähäkin laskeutuvan seinää pitkin lattialle ja minun sängyn alle. Nolottaa melkein myöntää, mutta se laukaisi aivan helvetinmoisen paniikkireaktion. Ensinnäkin kiljuin kuin viimeistä päivää, ja toisekseen meikäläinen rupesi vollottamaan kun olin niin järkyttynyt :´´D Se meni sitten siihen, että isän piti siirtää sänkyä, metsästää hämähäkki ja tappaa se ennen kuin uskaltauduin takaisin huoneeseeni. HMM. Kyllähän näitä kokemuksia niistä löytyy vähän liikaakin, mutta nuo kaksi ovat jääneet mieleen. Hrrh.
...Tähän olisin laittanut kuvan hämähäkistä, mutta jo pelkkä niiden kuvien katsominen sai inhotusta ja pelkoa aikaan, joten jätin tällä kertaa väliin.
-----

6. Olen ollut elämäni aikana 14:ssa maassa, ja joissain niistä muutamia kertoja. Rakastan matkailua, se on aivan mahtavaa. Pidän kyllä rantalomistakin, mutta sellaista en nykyään oikein jaksa, että ollaan täysin toimettomina. Tykkään käydä katsomassa nähtävyyksiä ulkomailla jne. Huikeimpia mieleen jääneitä matkoja on ollut ainakin Rooman matka. Oli kyllä hienoa. Ja lapsuudessa on myös paljon hyviä muistoja eri maista.
Kreikan matkat on myös jääneet jostain syystä mieleen, siellä olen käynyt 3 kertaa.
...Ja tämä ei ole ehkä maailman paras asia, kun puhutaan matkailusta, mutta minun iho palaa todella helposti. Olen palanut lähes aina, kun ollaan käyty joissain vähän lämpimämmissä paikoissa. Nojaa, sellaista se vähän on olla punapää. Ja kyllä, tämä on ihan oma väri mikä on päässä, vaikka sitä monet ovat epäilleetkin joskus.





7. En juo, en polta, enkä käytä muitakaan päihdyttäviä aineita. Tupakkaa kokeilin (nimenomaan vain kokeilumielessä) joskus yli vuosi sitten, ja olipas pahaa. Yäkhyi, ei kiinnosta kyllä muutenkaan sellainen. Turhaa. Mutta en kyllä tuomitsekaan muita ihmisiä, vaikka he polttaisivatkin.
Sen tiedän kuitenkin, että absolutistia meikäläisestä ei tule. Alkoholi ei vaan ole vielä tähän mennessä kuulunut elämään, mutta kun täytän 18 vuotta niin sitten mitä luultavimmin kuuluu. Vaikka sen kyllä lupaan, että ei minusta mittään kauheaa juoppoa ole tulossa :D

Aivan, aivan ja tähän liittyen kuulun YAD:iin, eli Youth Against Drugsiin. Se on siis huumeidenvastainen järjestö, joka on pääasiallisesti tarkoitettu nuorille, mutta on siinä kyllä paljonpaljon vanhempaakin porukkaa jäseninä. Kierrellään siis infopisteilemässä kaikenlaisissa tapahtumissa, kesän festareillakin ja muuta sellaista.
Lisätietoa täältä.

Olen tykännyt kyllä hyvin paljon olla mukana YAD:n toiminnassa, aivan mahtaviin ihmisiin on sitäkin kautta tutustunut, sekä saanut laajemman käsityksen tästä "huumepuolesta" ym, ja kun YAD on vielä siitä paras, että siellä ei tuomita ketään.


(Kuva otettu täältä.)

...No huhhuh. Siitäpäs tuli pitkä. Olin varma, etten edes keksi mitään, mutta nyt jäi vielä paljon sellaisia asioita mitkä teki mieli tunkea mukaan :´´D Noo, jospa tuo nyt olisi sitten kuitenkin tuossa. Ja aivan. Nyt pitäisi sitten viäl luovuttaa tunnustuksia joillekin muillekin.

Pistetään nyt tunnustuksia vaikka käyttäjille: jutta majs, Jaina, Riddikulus, Tallulah, pahvilapsi, Escapist ja Ikävänkantaja

Tuossa on nyt vaan 7, mutta väliäkös tuolla :´´D

Ylihuomenna, eli perjantaina, onkin sitten luvassa Mokoma, Kotiteollisuus ja Teräsbetoni Lahdessa. Seuraava postaus tulee siis olemaan yleistä hölinää Lahdesta ja tapahtumista siellä, sekä massiivinen, tai vähemmän massiivinen keikkaselostus!

-Evenstar-

sunnuntai 6. maaliskuuta 2011

Fixing and stuff.

Voilá, ulkoasu muuttui. Sain viimein aikaiseksi tehdä sitten senkin. Olen täysi tohelo tuollaisten asioiden kanssa, joten tuli kiristeltyä vähän liikaakin hampaita tuota tehdessä. Mm otsikko vei järjen, kunnes tajusin miten senkin sai häivytettyä. Uusavuton, minäkö? Ehen toki.



Sunnuntailookki, kuten kuvasta varmasti voi olettaakin. Aina (koskaan) ei vaan jaksa edustaa.

Sitten vielä sellaista mukavaa, että kamera joka saapui siis viimein, oli iso fail. Tuolla jossain alempana valittelinkin miten en osaa sitä käyttää, mutta tällä kertaa vika ei ollut minussa (JESS!!). Vika löytyikin sitten siitä kamerasta itsestään, joka ei vaan... toimi. Isä lähettää sen takaisin. En saanutkaan kameraa vielä käytettäväksi, hehs. Ei sitten.
Pitää tässä pian hankkia se oma kamera.

Fiilistellen uutta Kotiteollisuutta:



Yksi ehdottomista lemppareistani uusimmalta albumilta. Toivottavasti soittavat keikallakin.



Keikkaan tosiaan ennää viikko, allekin. Ja MCR:ään kaksi viikkoa. Siinäpä teille näitä - ah niin ihania - lippuherutuksia.

-Evenstar-

keskiviikko 2. maaliskuuta 2011

"I felt like destroying something beautiful."

Fight Club.

Oh.My.God. Meikäläisellä meni pasmat ihan sekaisin tuosta leffasta. Pyydän jo etukäteen anteeksi tätä turhaa kuvapostausta, mikä on nyt luvassa.
Täyttä neroutta koko pätkä. Brad Pitt vaan osaa hommansa. Ja Helena ♥

(Kaikki seuraavat kuvat on "itse ottamiani". Elikkäs print screenejä leffasta jne.)































"Marla's philosophy of life is that she might die at any moment. The tragedy, she said, was that she didn't."

There's nothing to say. Katsokaa ihmeessä kyseinen elokuva jos ette ole sitä vielä nähneet.