sunnuntai 27. maaliskuuta 2011

Look alive, sunshine.

Taas tälleen aikaisessa keikkaraporttia, andd.
Tosiaan oli se My Chemical Romancen keikka viikko sitten sunnuntaina. Minun ja Pihlan matkahan alkoi jo lauantaina, herättiin himoaikaisin ja kiirehdittiin junalla Jyväskylästä Helsinkiin. Nopeasti käytiin syömässä siinä meikäläisen serkun luona ja sen jälkeen suunnattiinkin suoraan jonoon. Joskus vähää vaille kolmelta taidettiin jonoon päätyä, edessä oli arviolta 13 ihmistä, eli ei paha paikka.



Siinä ehkä muutaman tunnin ajan kerettiin kahdestaan jonotella, kunnes herra nimeltä Tuomas liittyi seuraamme ja jonottikin sitten meidän kanssa.
Jonotus oli aika extreme, koska lauantaina Hartwallilla oli joku lätkäpeli ja meidän piti jonottaa jonnekin iltakymmeneen asti sivussa.

Hartwallin tyhjentymistä oli hauska seurata, ihmiset oli aika hilpeitä :´´D Noin kolmekymmentä kertaa meiltä kysyttiin, mitä jonotetaan. Ja känniset ihmiset osaa oikeasti olla aika hauskoja. Pari veikkoa mm ihan meitä varten meni hyppäämään lumivuorelta alas, näytti kieltämättä aika kivuliaalta. Hengissä selvisivät kuitenkin!
Kyllähän nuita riitti. Eräs mies myös kyseli meiltä, löytyisikö hieman leveämpää makuupussia. Ei oikein lämmetty jostain syystä kyseiselle herralle :´´D

Muuten sitten jonotus koostui aika lailla turhan puhumisesta, huonoista jutuista, nauramisesta, valittamisesta ja palelemisesta. Yö oli helvetin kylmä. Nimimerkillä täristiin koko yö. Ja nukuin ehkä puoli tuntia, jos sitäkään. Kovasti yritin kyllä!
Pasilan asema oli sentäs siellä, sai käydä lämmittelemässä♥

Ja positiivisia kokemuksia siitä asemasta lisäsi se, kun sattumalta törmäsin tähän herraan siellä:



Hän on siis Mathias, Finntrollin solistisetä, mikäli jollekin jäi epäselväksi.
Hirveän mukava miääs!

Mutta jeh, jonotus joka tapauksessa suoritettiin kunnialla ja sisällekin päästiin. Tosin näimme taas sen, miten Hartwallin kaikki systeemit kusee, aina. Porukka tunki sen verran takaapäin, että järkkäritäti sulki meiltä sisällepääsyn vähäksi aikaa ja siinähän se eturivin täyttävä ihmismäärä ja ylikin juoksi toisista porteista sisään. Huhs.
Mutta eipähän tuo fiiliksiä latistanut millään lailla! Vaikka aluksi kyllä vitutti.
Johonkin kuudenteen riviin päästiin. Tungin kolmanteen riviin lämppärin, Iconcrashin aikana.







(Syyttäkää minua laadusta, en oikein hallitse tuota veljen kameraa.)

Iconcrash oli kyllä enemmän kuin jees! Katselin sen keikan vaan huuli ihan pyöreänä, ihan mahtavia olivat livenä. Ja laulajalla oli kiva tapa esiintyä. Tykkäsin kovasti.

No, Iconcrashin jälkeen tunnelma alkoi tiivistyä entisestään. Kaikki olivat nimittäin jo ihan puristuksissa ennen lämppäriäkin ja lämppärin jälkeen vasta inhottavaa olikin.

Ja sitten tuli MCR lavalle. Voin kertoa, että kaksi ensimmäistä kappaletta meni ihan ohi, kun yritin taistella hengestäni siellä kolmannessa rivissä :´´D Olin täysin puristuksissa ja ihmiset hyppivät päälle. Ahdisti aika hemmetisti, joten hivuttauduin suosiolla taaksepäin ja lopulta jammailin sen koko keikan jostain seitsemännestä rivistä, sieltä sentäs näki! Ja fiilikset oli oikeasti tosi hyvät.
Keikalta otin ehkä kaksi kuvaa ja nekin epäonnistui, mutta videoita otin kolme, tässäpä yksi niistä:



Cancer, yksi hienoimpia hetkiä koko keikasta. Ja soittivat ne muutenkin ihan parhaan setin, jossa oli mukana mm Mama, Famous Last Words, Welcome To The Black Parade ja Sing. Parasta.

En osaa muuta sanoa, kuin että oli hieno keikka! Liian nopeasti meni ohi.
Haluan vielä kiitellä jonotusseuraa aka Pihla ja Tuomas!

Seuraavana päivänä käytiin Pihlan kanssa vielä vähäsen shoppailemassa Helsingin keskustassa.

Alun perin meikäläisen ei ollut tarkoitus hankkia kauheasti mitään, mutta päädyin sitten kuitenkin ostamaan True Bloodin toisen tuotantokauden, ahh ♥ Levykauppa äxässä käytiin kanssa, ja sieltä tarttui Finntrollin levy mukaan. Keltaisesta jäänsärkijästä taas ostin Billy Talentin levyn.



Käytiin myös Kukunorissa, ja halu oli kova ostaa sieltä kaikkea kivaa, mutta rahanpuutteen vuoksi tyydyin vain True Bloodin julisteeseen.



...Koska Eric. Ei sillä, että minulla olisi mitään fiksaatiota tuohon mieheen, ehei nyt toki!
Ei mutta oikeasti, en ole tätä ennen kertaakaan seonnut mistään tv-sarjasta samalla tavalla kuin True Bloodista. Nimimerkillä katsoin viikon sisällä kolme tuotantokautta. HMM. Nyt sitten itken verta, kunnes saan neljännen kauden jaksot käsiini.

Ja aivan pakko vielä tunkea tähän postaukseen minun ja Suvin vohvelintekohetki eilen! Olin siis Suvin luona käymässä ja oltiin jostain syystä suunniteltu että tehdään vohveleita/lettuja. Päädyttiin leikkimään karamellivärin kanssa ja tehtiinkin vohveleista vihreitä ♥

...Taikina näytti suoraan sanottuna ällöttävältä. Mutta vohveleista tuli oikeasti hyviä! Ja ei, ne eivät ole pinaattilettuja vaikka siltä kovasti näyttävätkin :)









-Evenstar-

6 kommenttia:

  1. Voin vaan ajatella kui kylmä siellä on ollu ja voi sitä vitutuksen määrää jos olisin ite ollu siellä ensin tärisemässä kylmänhorkassa pidempään ku kauan ja sitten kusemalla paikkani jonkun täti-ihmisen takia. :) Mutta vissii keikat toimi ja sehän se pääasia on! :D

    Noi vohvelit on aika.. noh.. kauniita, mutta voisin vetästä tuon koko kasan nassuun. Nimimerkki vohveliaddikti, joka ei omista vohvelirautaa.

    VastaaPoista
  2. No lievästi sanottuna vitutti sen 28 tunnin jonotuksen jälkeen :´´D Ja päätin että Hartwallille en perhana sentään enää mene jonottamaan kun tässä käy aina samalla tavalla. Muttajoo, onneksi ei vitutusta ollut ennää keikalla!^^

    Haha voi ei :') Teikäläisen pitää ostaa vohvelirauta! Meilläkään ei taida ikävä kyllä olla sellaista...

    VastaaPoista
  3. No hjuva! Mutta mistä veto, että tietyt bändit saa sut syömään sanas ja missäs sitä sitten istutaankaan.. :D

    VastaaPoista
  4. Jep, sitä vähän itsekin pelkään :´´D

    VastaaPoista
  5. Haha, kiitos :´´D Ne kyllä näyttivät kaikkea muuta kuin söpöiltä taikinamuodossa :D

    VastaaPoista