Eipä tässä mitään sen kummallisempia, kuin että haluaisin tehdä turhan postauksen ja toivotella kaikille hyvää ja rauhallista (tai vähemmän rauhallista) joulua^^
Itselläni on joulufiilis vähän hakusessa, mutta ei se mitään. Toivottavasti joku muu löytää joulufiiliksen, nyt kävi näin.
Kyllä se joulun tunnelma on silti aina suht jees.
Varsinkin, kun meidän huushollissa kuunnellaan muutakin jouluista musiikkia, kuin niitä perinteisimpiä, mm tätä:
Huilut ♥
Ja tää on kanssa mahtava:
Tralala. Semmosta. Ja tuli bongattua jotain kivaa kanssa Nightwishin kotisivuilta, viesti Tuomakselta...
Paljon olemme visioineet myös tulevaa. Tammi-helmikuun vaihteessa meillä on tarkoitus paljastaa lähitulevaisuuden suunnitelmiamme seuraavaan levyyn ja ensi vuoteen liittyen. Muutaman vuoden marinoituneet visiot alkavat viimein pikkuhiljaa nähdä päivänvaloa ja mie olen tulevasta niin täpinöissäni ettei tiedä miten päin olisi.
Pinheadin sanoin: "We have such sights to show you..."
Toivon kaikille rauhaisaa ja taiantäyteistä joulua sekä inspiroivaa vuotta 2011!
Tuomas
Tätä odotuksen tunnetta voi tuskin sanoin kuvailla. Huokaus.
Mutta ei tosiaan muuta ku GOD JUL! Vietelkäähän hauska joulu immeiset.
torstai 23. joulukuuta 2010
torstai 16. joulukuuta 2010
Viikonloppu täynnä ankkoja.
Elikkäs, ajattelin nyt tehdä hieman selontekoa viime viikonlopusta, muodikkaasti myöhässä, oi kylläh.
Perjantainahan lähdin suoraan koulun jälkeen Jyväskylään ja sieltä sitten hyppäsin suoraan Lahteen menevään junaan. Lahdessa vastassa olikin sitten Riikka, rakas siskoni ;)
Lähdettiin sitten suorilta käsin kämpille, muutaman koukun kautta (okei, saatettiin kierrellä eri ruokakaupoissa plus Anttilassa joku... puolitoista tuntia?).
Perjantaina ei ollut mitään erityistä ohjelmaa edessä, pelkästään laatuaikaa siskon kanssa, olipahan mukavata taas nähdä kunnolla.
Ilta piti sisällään pääosin leffojen katselua:
Kyllä, Epäilys. Minä vääräuskoinen etc. Mutta oli tuo nyt parempi kuin kaksi edellistä, eikä siltikään mikään kovin hyvä. Sellaisena perjantai-illan hömppänähän tuo meni. Paras kohta elokuvassa oli kyllä ehdottomasti Jacobin kommentti herra Edward Cullenille:
"I'm hotter than you."
Pokka piti. Ainakin melkein.
Toinen elokuva mikä katsottiin oli sitten sellainen tapaus, kuin Cashback.
Tämä oli aivan mahtava! Todella positiivinen yllätys. Hieno juoni elokuvassa, ja tällä kertaa brittihuumori puri, ja kunnolla purikin. Tuli räkätettyä koko leffa läpi, joku loistavuus! :´´D
Ja brittiaksentti, ah♥ Lovely.
Ja koska Makuunissa käytiin, oli kirsikkakokis joku must, parasta!
Lauantai aamuna heräiltiin sitten suht. aikaisin ja riennettiin suoraan Lahden Suurhalliin, jonne Don Rosan oli tarkoitus tulla nimmarisessioon!
Siellä oli kanssa samana päivänä menossa joulumarkkinat, mikä tiesi sitä, että paikalla oli helvetisti ihmisiä:
Ja oltiin vielä hölmöjä, kierrettiin koko sali ympäri kun etsittiin sitä Don Rosan nimmaripöytää ja kävikin ilmi että jos oltaisiin käännytty vaan suoraan vasemmalle kun tultiin sisälle, oltaisiin heti päästy siihen :´´D Noh noh, eipä tuosta ollut haittaa. Perille löydettiin ja jonoa ei edes ollut vielä pitkästi, tultiin paikalle noin tuntia ennen nimmarisession alkamista.
Katsastin nuo joulumarkkinat nopeasti kanssa läpi ja eihän siellä oikeastaan mitään ollut. Kaikkea mahdollista krääsää vaan.
Sitten siinä tunnin päästä saapui itse Don Rosa paikalle. Käveli vaan jonon ohi sinne eteen nimmaripöydän ääreen. Katselin vaan suu auki kun herra käveli ohi, oli se niin pysäyttävä hetki.
Kun hän oli päässyt nimmaripöytien eteen, se oli yhtä kuvien räpsimistä ja hyppimistä paikoillaan: "SE ON OIKEASTI TUOSSA! KATOKATO SE ON TUOSSA, ÄÄÄ"
Ja siellähän se tosiaan oli. Jono eteni aika mukavasti, ja sitten päästiin vihdoin Rosan kohdalle. Aivan IHANA miääs! Pölötti ihan hirveästi kaikkea ja ihan mukavasti kerettiin jutellakin hänen kanssaan. Todettiin, että palataan vielä toisen kerran, piirrosta jonottamaan, kun piti kuulemma jonottaa uudestaan jos halusi sen. Rosa vaan totesi, että muistaa ainakin minut koska olin ensimmäinen koko jonossa joka sattui halaamaan häntä :´´D Ketään muuta ei sit vissiin kiinnostanut, huokaus.
Mentiin sitten siinä välissä kiertämään kirppiksiä, meikäläisen ostokset olivat tosin tällä kertaa hyvin suppeita, sillä rahatilanne oli vähän mikä oli, koska ostin samana päivänä "Roope Ankan Elämä ja Teot"-kirjan, joka vei sen 39e.
Mutta muutaman lehden ostin, jotka minulta puuttui sekä Kaunotar ja Hirviö vhs:n.
Yksi parhaita Disneyn klassikoita ikinä♥ Rakkaus.
Kirpparikierroksen jälkeen palattiin sitten takaisin sinne nimmarijonoon. Olipahan tuota jonoa kertynyt aika paljon ja loppujen lopuksi jonotettiin siinä sellaiset kaksi tuntia.
Mutta oli todellakin sen arvoista, KOSKA:
Oli aivan mahtavaa, ettei ollut niin kova kiire sen jonon kanssa, sillä kerettiin jutella vielä enemmän tällä toisella kerralla. Puhe karkaili mm yhdessä vaiheessa Tuomas Holopaiseen, oli aika hassua, ja mies muisti Tuomaksen :´´D
Mutta oli todella hienoa päästä näkemään miten Don Rosa piirsi ankkahahmojaan, katsoin vaan suu auki vieressä, kun hän tekaisi piirroksen tuosta vain, noin viidessä minuutissa.
Ja saatoin ehkä pyytää toistakin halia.... Siinä vaiheessa Rosa totesi naurahtaen, että oltiin ainoita koko jonossa jotka olivat halanneet häntä. Kuulemma oli odottanut saavansa paljon haleja, mutta me oltiin sitten vissiin ainoat. Mutta ei tuota setää pääse ihan joka päivä halaamaan, oli pakko käyttää tilanne hyödyksi!
Mutta oli kyllä hieno kokemus. Kiitos.
Seuraavaksi suunnattiinkin sitten syöpöttelemään jonnekin meksikolaiseen ravintolaan. Olin mm todella mielikuvituksellinen ja tilasin: kanajuustohampurilaisen.
Kunnon sydänkohtausruokaa, i know, mutta hyvää se ainakin oli!
Tämän jälkeen oli vielä edessä Johanna Kurkelan joulukonsertti!
Ei muuta kommentoitavaa, kuin että: Ihana nainen, joku upein ääni, hieno konsertti. Meinasin ruveta vollaamaan jokaisen biisin aikana kun Johanna lauloi. Ei voi vaan käsittää.
Huokaus.
Ja vielä ilmoitusluontoista asiaa, joku humppaorkesteri nimeltä Stam1na tulee Lutakkoon 7.1.2011. Ja meikäläinen menee sinne!
Ja My Chemical Romancen keikalle tuli kanssa hankittua ne liput, super gutt!
- Evenstar -
Perjantainahan lähdin suoraan koulun jälkeen Jyväskylään ja sieltä sitten hyppäsin suoraan Lahteen menevään junaan. Lahdessa vastassa olikin sitten Riikka, rakas siskoni ;)
Lähdettiin sitten suorilta käsin kämpille, muutaman koukun kautta (okei, saatettiin kierrellä eri ruokakaupoissa plus Anttilassa joku... puolitoista tuntia?).
Perjantaina ei ollut mitään erityistä ohjelmaa edessä, pelkästään laatuaikaa siskon kanssa, olipahan mukavata taas nähdä kunnolla.
Ilta piti sisällään pääosin leffojen katselua:
Kyllä, Epäilys. Minä vääräuskoinen etc. Mutta oli tuo nyt parempi kuin kaksi edellistä, eikä siltikään mikään kovin hyvä. Sellaisena perjantai-illan hömppänähän tuo meni. Paras kohta elokuvassa oli kyllä ehdottomasti Jacobin kommentti herra Edward Cullenille:
"I'm hotter than you."
Pokka piti. Ainakin melkein.
Toinen elokuva mikä katsottiin oli sitten sellainen tapaus, kuin Cashback.
Tämä oli aivan mahtava! Todella positiivinen yllätys. Hieno juoni elokuvassa, ja tällä kertaa brittihuumori puri, ja kunnolla purikin. Tuli räkätettyä koko leffa läpi, joku loistavuus! :´´D
Ja brittiaksentti, ah♥ Lovely.
Ja koska Makuunissa käytiin, oli kirsikkakokis joku must, parasta!
Lauantai aamuna heräiltiin sitten suht. aikaisin ja riennettiin suoraan Lahden Suurhalliin, jonne Don Rosan oli tarkoitus tulla nimmarisessioon!
Siellä oli kanssa samana päivänä menossa joulumarkkinat, mikä tiesi sitä, että paikalla oli helvetisti ihmisiä:
Ja oltiin vielä hölmöjä, kierrettiin koko sali ympäri kun etsittiin sitä Don Rosan nimmaripöytää ja kävikin ilmi että jos oltaisiin käännytty vaan suoraan vasemmalle kun tultiin sisälle, oltaisiin heti päästy siihen :´´D Noh noh, eipä tuosta ollut haittaa. Perille löydettiin ja jonoa ei edes ollut vielä pitkästi, tultiin paikalle noin tuntia ennen nimmarisession alkamista.
Katsastin nuo joulumarkkinat nopeasti kanssa läpi ja eihän siellä oikeastaan mitään ollut. Kaikkea mahdollista krääsää vaan.
Sitten siinä tunnin päästä saapui itse Don Rosa paikalle. Käveli vaan jonon ohi sinne eteen nimmaripöydän ääreen. Katselin vaan suu auki kun herra käveli ohi, oli se niin pysäyttävä hetki.
Kun hän oli päässyt nimmaripöytien eteen, se oli yhtä kuvien räpsimistä ja hyppimistä paikoillaan: "SE ON OIKEASTI TUOSSA! KATOKATO SE ON TUOSSA, ÄÄÄ"
Ja siellähän se tosiaan oli. Jono eteni aika mukavasti, ja sitten päästiin vihdoin Rosan kohdalle. Aivan IHANA miääs! Pölötti ihan hirveästi kaikkea ja ihan mukavasti kerettiin jutellakin hänen kanssaan. Todettiin, että palataan vielä toisen kerran, piirrosta jonottamaan, kun piti kuulemma jonottaa uudestaan jos halusi sen. Rosa vaan totesi, että muistaa ainakin minut koska olin ensimmäinen koko jonossa joka sattui halaamaan häntä :´´D Ketään muuta ei sit vissiin kiinnostanut, huokaus.
Mentiin sitten siinä välissä kiertämään kirppiksiä, meikäläisen ostokset olivat tosin tällä kertaa hyvin suppeita, sillä rahatilanne oli vähän mikä oli, koska ostin samana päivänä "Roope Ankan Elämä ja Teot"-kirjan, joka vei sen 39e.
Mutta muutaman lehden ostin, jotka minulta puuttui sekä Kaunotar ja Hirviö vhs:n.
Yksi parhaita Disneyn klassikoita ikinä♥ Rakkaus.
Kirpparikierroksen jälkeen palattiin sitten takaisin sinne nimmarijonoon. Olipahan tuota jonoa kertynyt aika paljon ja loppujen lopuksi jonotettiin siinä sellaiset kaksi tuntia.
Mutta oli todellakin sen arvoista, KOSKA:
Oli aivan mahtavaa, ettei ollut niin kova kiire sen jonon kanssa, sillä kerettiin jutella vielä enemmän tällä toisella kerralla. Puhe karkaili mm yhdessä vaiheessa Tuomas Holopaiseen, oli aika hassua, ja mies muisti Tuomaksen :´´D
Mutta oli todella hienoa päästä näkemään miten Don Rosa piirsi ankkahahmojaan, katsoin vaan suu auki vieressä, kun hän tekaisi piirroksen tuosta vain, noin viidessä minuutissa.
Ja saatoin ehkä pyytää toistakin halia.... Siinä vaiheessa Rosa totesi naurahtaen, että oltiin ainoita koko jonossa jotka olivat halanneet häntä. Kuulemma oli odottanut saavansa paljon haleja, mutta me oltiin sitten vissiin ainoat. Mutta ei tuota setää pääse ihan joka päivä halaamaan, oli pakko käyttää tilanne hyödyksi!
Mutta oli kyllä hieno kokemus. Kiitos.
Seuraavaksi suunnattiinkin sitten syöpöttelemään jonnekin meksikolaiseen ravintolaan. Olin mm todella mielikuvituksellinen ja tilasin: kanajuustohampurilaisen.
Kunnon sydänkohtausruokaa, i know, mutta hyvää se ainakin oli!
Tämän jälkeen oli vielä edessä Johanna Kurkelan joulukonsertti!
Ei muuta kommentoitavaa, kuin että: Ihana nainen, joku upein ääni, hieno konsertti. Meinasin ruveta vollaamaan jokaisen biisin aikana kun Johanna lauloi. Ei voi vaan käsittää.
Huokaus.
Ja vielä ilmoitusluontoista asiaa, joku humppaorkesteri nimeltä Stam1na tulee Lutakkoon 7.1.2011. Ja meikäläinen menee sinne!
Ja My Chemical Romancen keikalle tuli kanssa hankittua ne liput, super gutt!
- Evenstar -
maanantai 6. joulukuuta 2010
Lauluja Paratiisista
Voiko pienet asiat tehdä ihmisen liian onnelliseksi? OI KYLLÄH.
Olisiko tippunut joskus keskiviikkona postiluukkuun, kiitos levykauppa X ja sakaraviikko♥
Tuli katsottua heti saman tien kun sain käsiini ja ei voi muuta sanoa, kuin että IKÄVÄ ON. Suuri. Nyyh.
Miten tuollaisia herroja voi olla. Tai tuollaista MUSIIKKIA. Huohs.
Tulihan sitä taas vaihteeksi sitten pyrähdettyä torstaina keikallakin. Indica! Ah kun olikin niitä tyttösiä ikävä. Eikä ihmekään, olihan siitä jo....VUOSI. Herranjumala.
Keikalle lähdettiin näissä varusteissa:
Olen tr00!
Lähdin sitten siinä linkillä kohti Äänekoskea. Linkissä oli huimasti ihmisiä: minä. Koska Äänekoski on suosittu paikka!
Pelkäsin etten löydä koko nuorisokeskusta (jossa keikka siis oli), mikä oli varsin turha pelko sillä kun bussi oli Äänekoskella, näin keskuksen siinä tien vieressä.
Bussikuski oli ihana :´´D Meikäläinen painoi välittömästi stop-nappia kun havaitsin sen rakennuksen ja bussikuski huutaa bussin etuosasta kun auto pysähtyy:
"Tää ei oo kyllä virallinen pysähtymispaikka, mutta...
Kiitos hälle, vältyin turhalta kävelemiseltä!
Menin sitten siihen ovien eteen odottelemaan 20 minuuttia ennen niiden avaamista. Edessä oli yksi mies, huisaa !
Paikalle kyllä kerääntyi sitten seuraavaksi pikkuisia lapsia ja heidän vanhempia ja sitten tuli Sofiakin paikalle jotain viittä minuuttia vaille ovien avaamista.
Kun ovet avattiin mentiin sitten Sofian kanssa narikoille ja sen jälkeen odottelemaan sellaiseen "välitilaan". Kaikki oli levittäytyneet ympäri sitä tilaa ja me katsottiin sit että siinä oli ovet keikkasaliin ja kukaan ei ollut niiden edessä. Mentiin sit siihen. Joku vähän vajaa tunti (?) me varmaan siinä odoteltiin ovien avaamista ja hölistiin.
Sitten päästiin sisään ja mentiin eturiviin. Salihan oli todella suuri:
...Ja siellä oli tosi paljon ihmisiäkin odottelemassa. Koska Indica on niiiiin suosittu.
Eturivi oli täynnä sellaisia pikkuisia, päätä lyhyempiä lapsia :´´D Oli aika orpo olo siinä. Ja naurettiin Sofian kanssa parin pojan kommentille eturivin reunasta:
"MENKÄÄ SINNEPÄIN".
Mari ja Riikka ilmestyivät sit paikalle vähän myöhemmin ja sen jälkeen aloitti lämppäribändi, Ludovico.
Nää oli oikeasti ihan hyviä! Itse tykkäilin. Ja kuuli selvästi että oli vähän otettu vaikutteita PMMP:ltä laulutavassa, varsinkin niissä "huutokohdissa". Mutta oikein viihdyttävä keikka oli.
Seuraavaksi sitten pamahti Indican intro soimaan.
Ne lapset oli ihan hirveitä. Kiljuivat niin että meinasi oikeasti korvat särkyä O.O En tiennyt että niistä lähtee niin paljon ääntä. Ne oli kyllä ihan kauheita keikallakin.
Jonsulla oli aivan ihana mekko♥
...Ja olihan se nyt muutenkin ihana ;__;
Hämmensi vaan ne lapset. Useimmat pystyi laittaa kastiin 11-vuotiaat tai 10-vuotiaat.
Ei siinä muuten mitään, mutta ne huuteli koko keikan ajan lavalle näitä:
"Te ootte seksikkäitä!"
"Ottakaa paidat pois!"
"Kosketa mun kättä!"
"Anna mulle sun kaulakoru!"
"Anna mulle sun rannekoru!"
...? Kaksi ensimmäistä lausetta tuli muuten varmaan 20 kertaa keikan aikana.
Hemmetin lapsihirviöt, oli pakko ottaa kuvaa, kun Jonsua yritettiin vetää suunnilleen alas lavalta:
Että sellaista.
Settilistankin sain noukittua.
Eipä tuossa sen enempää ihmettelemistä ole.
Paitsi Eerie Eden oli tosi kaunis. Mutta senkin kuulisin mieluummin ihan suomenkielellä. Perhana kun ärsyttää tuo enkkupelleily. Miksei ne ymmärrä että suomenkielinen materiaali on jotain parasta ja ainutlaatuista ;__; Itken.
Ja ärsyttikö vai ärsyttikö kun Kummajaisten Joukko oli setissä ja _NE EIVÄT SOITTANEET SITÄ_
Johan nyt on saatana. Olisi kerrankin ollut jotain vähän erilaista setissä, mutta ei sit.
Ja typerää kun ei taas näe Inkkareita vähään aikaan, kun kaikki keikat on ikärajallisia.
ALAIKÄISYYS ON KIROUS.
Mutta tyttöjä nähtiin pikaisesti kanssa, tosin vaan pikaisesti.
Ehdin kuitenkin aukoa Jonsulle päätä siitä, että tulisivat nyt Jyväskylään ikärajattomalle keikalle, kun se viimeksi peruttiin :´´D Olihan se samaa mieltä. Toivottavasti tulisivat.
Mutta niin, siis krhm.
Kiitän viel keikkaseuraa aka Sofia, Mari, Riikka. Sofiaa ja Maria oli kiva nähdä taas pitkästä aikaa!^^
Nyt on ollut tosi isänmaallinen olo, kun tänään (tai oikeastaan eilen) vietettiin sitten sitä itsenäisyyspäivää.
Finlandia osaa aina säväyttää samalla tavalla. Varsinkin kohta 5:23 --->
Tulee aina pala kurkkuun.
Kyllä täällä Suomessa kannattaa elää.
Juhlavalaistus on aina kuulunut myös jokavuotiseen perinteeseen.
Harmi etteivät ihmiset harrasta sitä enää niin paljoa. Muistan kun vielä joku viisi vuotta sitten kierreltiin kaupungilla katsomassa juhlavalaistusta ja lähes joka ikkunassa oli kynttilät palamassa.
Enää ei, ainakaan niin paljoa, samanlaista näe.
Vielä yksi hehkuttamisen aihe:
MY CHEMICAL ROMANCE TULEE SUOMEEN.
Äääää, pakkopäästä pakkopäästä ;___;
Noin, nyt se on sanottu julkisesti. Olen virallisesti emo!
No ei, mutta olen tuota bändiä seitsemänneltä luokalta asti kuunnellut. Ihan mahtava, vieläkin.
Ja haluan tuonne keikalle niin kovasti.
Olisi vähän suunnitelmissa, että Pihlan kanssa tuonne lähdettäisiin.
Ja toivottavasti saankin onnistumaan. Kyllä saan, kyllä saan. Pakko.
Tämä tietää taas rahanmenoa, ah ihanuutta!
Oon vaan nyt huudatellut tätä biisiä koko päivän!
Varoitus, jää soimaan päähän. Ja pahasti jääkin.
Ja voihan nostalgia:
Aina ollut yks ehdottomia suosikkeja tältä bändiltä.
- Evenstar -
Olisiko tippunut joskus keskiviikkona postiluukkuun, kiitos levykauppa X ja sakaraviikko♥
Tuli katsottua heti saman tien kun sain käsiini ja ei voi muuta sanoa, kuin että IKÄVÄ ON. Suuri. Nyyh.
Miten tuollaisia herroja voi olla. Tai tuollaista MUSIIKKIA. Huohs.
Tulihan sitä taas vaihteeksi sitten pyrähdettyä torstaina keikallakin. Indica! Ah kun olikin niitä tyttösiä ikävä. Eikä ihmekään, olihan siitä jo....VUOSI. Herranjumala.
Keikalle lähdettiin näissä varusteissa:
Olen tr00!
Lähdin sitten siinä linkillä kohti Äänekoskea. Linkissä oli huimasti ihmisiä: minä. Koska Äänekoski on suosittu paikka!
Pelkäsin etten löydä koko nuorisokeskusta (jossa keikka siis oli), mikä oli varsin turha pelko sillä kun bussi oli Äänekoskella, näin keskuksen siinä tien vieressä.
Bussikuski oli ihana :´´D Meikäläinen painoi välittömästi stop-nappia kun havaitsin sen rakennuksen ja bussikuski huutaa bussin etuosasta kun auto pysähtyy:
"Tää ei oo kyllä virallinen pysähtymispaikka, mutta...
Kiitos hälle, vältyin turhalta kävelemiseltä!
Menin sitten siihen ovien eteen odottelemaan 20 minuuttia ennen niiden avaamista. Edessä oli yksi mies, huisaa !
Paikalle kyllä kerääntyi sitten seuraavaksi pikkuisia lapsia ja heidän vanhempia ja sitten tuli Sofiakin paikalle jotain viittä minuuttia vaille ovien avaamista.
Kun ovet avattiin mentiin sitten Sofian kanssa narikoille ja sen jälkeen odottelemaan sellaiseen "välitilaan". Kaikki oli levittäytyneet ympäri sitä tilaa ja me katsottiin sit että siinä oli ovet keikkasaliin ja kukaan ei ollut niiden edessä. Mentiin sit siihen. Joku vähän vajaa tunti (?) me varmaan siinä odoteltiin ovien avaamista ja hölistiin.
Sitten päästiin sisään ja mentiin eturiviin. Salihan oli todella suuri:
...Ja siellä oli tosi paljon ihmisiäkin odottelemassa. Koska Indica on niiiiin suosittu.
Eturivi oli täynnä sellaisia pikkuisia, päätä lyhyempiä lapsia :´´D Oli aika orpo olo siinä. Ja naurettiin Sofian kanssa parin pojan kommentille eturivin reunasta:
"MENKÄÄ SINNEPÄIN".
Mari ja Riikka ilmestyivät sit paikalle vähän myöhemmin ja sen jälkeen aloitti lämppäribändi, Ludovico.
Nää oli oikeasti ihan hyviä! Itse tykkäilin. Ja kuuli selvästi että oli vähän otettu vaikutteita PMMP:ltä laulutavassa, varsinkin niissä "huutokohdissa". Mutta oikein viihdyttävä keikka oli.
Seuraavaksi sitten pamahti Indican intro soimaan.
Ne lapset oli ihan hirveitä. Kiljuivat niin että meinasi oikeasti korvat särkyä O.O En tiennyt että niistä lähtee niin paljon ääntä. Ne oli kyllä ihan kauheita keikallakin.
Jonsulla oli aivan ihana mekko♥
...Ja olihan se nyt muutenkin ihana ;__;
Hämmensi vaan ne lapset. Useimmat pystyi laittaa kastiin 11-vuotiaat tai 10-vuotiaat.
Ei siinä muuten mitään, mutta ne huuteli koko keikan ajan lavalle näitä:
"Te ootte seksikkäitä!"
"Ottakaa paidat pois!"
"Kosketa mun kättä!"
"Anna mulle sun kaulakoru!"
"Anna mulle sun rannekoru!"
...? Kaksi ensimmäistä lausetta tuli muuten varmaan 20 kertaa keikan aikana.
Hemmetin lapsihirviöt, oli pakko ottaa kuvaa, kun Jonsua yritettiin vetää suunnilleen alas lavalta:
Että sellaista.
Settilistankin sain noukittua.
Eipä tuossa sen enempää ihmettelemistä ole.
Paitsi Eerie Eden oli tosi kaunis. Mutta senkin kuulisin mieluummin ihan suomenkielellä. Perhana kun ärsyttää tuo enkkupelleily. Miksei ne ymmärrä että suomenkielinen materiaali on jotain parasta ja ainutlaatuista ;__; Itken.
Ja ärsyttikö vai ärsyttikö kun Kummajaisten Joukko oli setissä ja _NE EIVÄT SOITTANEET SITÄ_
Johan nyt on saatana. Olisi kerrankin ollut jotain vähän erilaista setissä, mutta ei sit.
Ja typerää kun ei taas näe Inkkareita vähään aikaan, kun kaikki keikat on ikärajallisia.
ALAIKÄISYYS ON KIROUS.
Mutta tyttöjä nähtiin pikaisesti kanssa, tosin vaan pikaisesti.
Ehdin kuitenkin aukoa Jonsulle päätä siitä, että tulisivat nyt Jyväskylään ikärajattomalle keikalle, kun se viimeksi peruttiin :´´D Olihan se samaa mieltä. Toivottavasti tulisivat.
Mutta niin, siis krhm.
Kiitän viel keikkaseuraa aka Sofia, Mari, Riikka. Sofiaa ja Maria oli kiva nähdä taas pitkästä aikaa!^^
Nyt on ollut tosi isänmaallinen olo, kun tänään (tai oikeastaan eilen) vietettiin sitten sitä itsenäisyyspäivää.
Finlandia osaa aina säväyttää samalla tavalla. Varsinkin kohta 5:23 --->
Tulee aina pala kurkkuun.
Kyllä täällä Suomessa kannattaa elää.
Juhlavalaistus on aina kuulunut myös jokavuotiseen perinteeseen.
Harmi etteivät ihmiset harrasta sitä enää niin paljoa. Muistan kun vielä joku viisi vuotta sitten kierreltiin kaupungilla katsomassa juhlavalaistusta ja lähes joka ikkunassa oli kynttilät palamassa.
Enää ei, ainakaan niin paljoa, samanlaista näe.
Vielä yksi hehkuttamisen aihe:
MY CHEMICAL ROMANCE TULEE SUOMEEN.
Äääää, pakkopäästä pakkopäästä ;___;
Noin, nyt se on sanottu julkisesti. Olen virallisesti emo!
No ei, mutta olen tuota bändiä seitsemänneltä luokalta asti kuunnellut. Ihan mahtava, vieläkin.
Ja haluan tuonne keikalle niin kovasti.
Olisi vähän suunnitelmissa, että Pihlan kanssa tuonne lähdettäisiin.
Ja toivottavasti saankin onnistumaan. Kyllä saan, kyllä saan. Pakko.
Tämä tietää taas rahanmenoa, ah ihanuutta!
Oon vaan nyt huudatellut tätä biisiä koko päivän!
Varoitus, jää soimaan päähän. Ja pahasti jääkin.
Ja voihan nostalgia:
Aina ollut yks ehdottomia suosikkeja tältä bändiltä.
- Evenstar -
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)