Olen onnellisesti (tai vähemmän onnellisesti) selvinnyt ensimmäisestä Sakara Tourin keikasta. Se on jo oikeasti aika hyvä saavutus, olosuhteet huomioon ottaen.
Mutta siis, torstaipäivä alkoi ihan normaalisti koulusta. Siinä sitten Annikan kanssa tekstailin ja tiedustelin koko ajan jonotilannetta jyväskylässä, nimittäin Annika ja Roosa menivät jonottamaan Lutakon ovien eteen jo vissiin...yhdeksän aikaan? Aamulla, kyllä (Noora liittyi kans myöhemmin seuraan, noin yhden aikaan vissiin.)
Olisin itsekin mennyt jo aamulla mukaan, ellei minua oltaisi, krhm, pakotettu kouluun.
Ugh, meni kyllä koko koulupäivä ohi - panikoidessa lähinnä.
Kipitin sitten heti kellon lyödessä kaksi matkahuoltoon ja astuin bussiin. Bussi oli noin varttia vaille neljän aikaan perillä Jyväskylässä (kiitos Kertulle matkaseurasta!).
Oksetti. Pelkästä jännityksestä, en ollut syönyt koko päivänä melkein mitään.
Mutta niin, sitten vain suoraan jonoon.
Luojan kiitos Lutakko avasikin ovensa meille jo jossain puoli seitsemän aikaan ehkä, ja päästiin sisälle odottelemaan numerolappujen kanssa. Oli suoraan sanottuna aika pirun kylmä.
Sieltä sitten joskus noin kahdeksan aikaan päästiin ihan keikkasaliin, ja eturivi.
Melko nopeasti lavalle astuikin sitten
Rytmihäiriö. Tätä olin panikoinut jo viikon ajan. Kun niiden keikka alkoi, odotin hirveää painetta takaa ja ehdin jo nauraa parin sekunnin ajan, että eihän täällä mitään edes tapahdu. Sitten se iski. Takaa tuli kauhea voima, ja siinä sitä sitten oltiin aidan ja ihmisten välissä puristuksissa.
Mutta Rytmis oli aivan loistava livenä minun mielestä! En ole bändiä kuunnellut hirveästi, paitsi ehkä paria kappaletta, mutta oli todella positiivinen yllätys livenä ja tuli riehuttuakin. Taisivathan ne tarjota meille jotain piparia ja "gambiinaa". Roosa sattui maistamaan tätä ns. gambiinaa ja se oli oikeastaan mehua :´´D
Ja parhaiten koko Rytmiksen keikalta muistan sen laulajan kengän. Sitä tuli tuijoteltua aika lahjakkaasti, kun se sattui tunkemaan kenkäänsä koko ajan siihen naaman eteen aidalle. Kuvia Rytmihäiriöstä ei ole, koska suoraan sanottuna en edes tullut ajatelleeksi kaivaa kameraa esiin, meni vähän jotenkin ohi se. Mutta jospa sitten Seinäjoelta.
Rytmihäiriön jälkeen tulikin sitten
FM2000. Ei hemmetti, tää bändi on jotain mahtavuutta livenä :´´D Puoli tuntia oli liian vähän esiintymisajaksi! Ja en kestä, ne soitti Kinukin. Se hemmetin biisi pyörii nyt sitten taas päässä. Ei sillä, että se huono olisi, mutta KRRRRRAAAAAAH.
Taas lipuu vaunut, lipuu ohi saluunan... Ja silleensä jeejee.
Mutta mulla oli tosi hauskaa niiden keikalla!
Kuvia ei tullut yhteensä kuin neljä ja nekin tärähtäneitä kaikki. Pitti pyöri, kuten Rytmihäiriönkin aikaan. Ja puristus oli kova.
FM2000 jälkeen oli edessä sitten
Mokoma. Ennen Mokomaa lenteli huonot jutut (TAAS VAIHTEEKSI), heti kun huomasin Kuisman laittavan lavan takana hiuksiaan peilin edessä :´´D
"ONXX NE NYT VARMASTI HYVIN"
Okei, ehkei siitä sen enempää.
Okei, Mokoma saapui lavalle ja olin ihan täpinöissäni. Ei hemmetti, siinä ne oli meidän edessä, noin metrin päässä.
Saikkosella on muuten ihan hemmetin irstas hymy. Oikeasti.
Krhm, mutta niin.
Mokoma oli jotain P A R H A U T T A. Tuli moshattua ihan helvetisti ja tuli myös todettua se, että jos Lutakko ei olisi jakanut meille vettä, olisin pyörtynyt sinne. En ole ikinä eläissäni ollut noin puristuksissa millään keikalla, ja tuli taisteltua hengestään koko Mokoman keikan ajan. Ja pakko oli pitää eturivin tangosta kiinni, muuten olisin luultavasti joutunut aidan toiselle puolelle.
Mutta olen oikeasti tosi kiitollinen siitä vedestä, en olisi kestänyt ilman. Jaksan vieläkin valittaa Lutakon järjestelmästä juomisen suhteen, kun ei saa EDES SULJETTUJA PULLOJA viedä paikan päälle...
Mutta vaikka keikka olikin täyttä kärsimystä, se oli myös puhdasta täydellisyyttä. Ei voi edes käsittää miten euforiassa olin koko keikan ajan, mahtavaa. Ja settilista oli mahtava myös. Keikka sisälsi myös muutaman maagisen hetken, jolloin setä Marko-setä oli polvillaan ja lauloi (ja karjui) suoraan minulle. Se oli tosi hypnoottista, mutta samalla tosi hämmentävää. Lutakon lava kun on vielä niin hemmetin lähellä, että Annalan naama oli vissiin jossain puolen metrin päässä. Hrrrh. *kylmätväreet*
Ja Kuisma heitti muuten Nooraa vahingossa vesipullolla suoraan päähän *facepalm*. Onneksi sentäs tuli kysymään oliko Noora vielä hengissä :´´D
Kuviakin sain jollain ihmeen kaupalla otettua, vaikka taas kerran tosi laadukkaita, etc etc.
Mokoman jälkeen koitti
Stam1nan aika. Mokoman jälkeen olin fyysisesti jo ihan lopussa, ja kun tajusin että Stam1na astuu vielä lavalle, en tiennyt miten tulen selviämään. Kuten sanoin, en ollut ikinä ollut niin kovassa puristuksessa kuin Mokoman keikan aikaan ja luulin että Stam1na ei millään voisi olla pahempi.
Olin väärässä.
Puristus oli kaksi kertaa kauheampi Stam1nan aikaan ja luulin oikeasti, että nyt se on menoa, minen selviä. Kyllä siitä loppujen lopuksi onneksi selvittiin kuitenkin.
Ja Stam1na oli kanssa aivan mahtavuutta, vaikka jouduin ikävä kyllä taas kerran taistelemaan hengestäni. Mutta settilista, SETTILISTA! Lääh, voisin rakastaa sen puhki. Ne soitti Kädet Vasten Lasia (jonka aikana meikäläinen meinasi ruveta vollottamaan). Ja Erilaisen Rakkauden Todistajan. Ja Sananen Lihasta. Ja Yhdeksän Tien Päät. Ja Tsunami. Ja ää mitä kaikkea. Meet Your Fate tuli kanssa, viimeinen biisi oli se. Mun mielestä se oli tosi positiivinen yllätys livenä! Tykkäsin.
Mutta siis vaikka Stam1na oli aivan loistava livenä (taas kerran), Mokoma veti SILTI pidemmän korren tällä kertaa. Jotain siinä oli enemmän nyt.
Kuvia sain kanssa, yritän edelleen ymmärtää miten ihmeesssä.
^"Heti Jenni Vartiaisen perässä, JESSSSS, ME ONNISTUTTIIN!"
(Hyrde selitti Vanhaa Paskaa:n menestyksestä)
Näin. Se tuli kyllä todettua, että Mokoma ja Stam1na peräkkäin on todella voimat vievää.
Ja näin keikkojen jälkeen olen potenut kaksi päivää ihan jumalatonta kipua. Ihan sama minnepäin tai miten tai mitä liikutan, sattuu jonnekin. Eniten olen saanut niskojen takia kärsiä. Että ON SE KEIKOILLA KÄYMINEN KIVVAA.
6 päivän päästä uudestaan <3
Tapasin vielä Tuomoa, Kuismaa ja Jannea keikan jälkeen. Jannen kanssa mitä nyt muutaman sanan heitin ja sit Kuisman ja Tuomon kanssa juttelinkin vähän enemmän. Suoraan sanottuna en muista puoliakaan mitä niille selitin ja en muista puoliakaan siitä mitä ne minulle selittivät.
Kuisma piti mulle kauhean luennon siitä ainakin miten lutakon järjestys eturivin suhteen on yleensä mennyt ja heitti sympatiat kanssa päälle kun selitin, millaista mukavuutta oli eturivissä. Taisi myös kysyä, oliko heittänyt mun päälle sen pullon. Dementikko.
Tuomo taas selitti jotain tosi pimeää lakikirjoista.
Ja kaikki sedät ihmettelivät sitten vielä minun überhienoa Vanhaa Paskaa -paitaa, kun Janne totesi ettei ollut vielä nähnyt koko paitaa.
Mutta ihania setäsiä olivat, ja niin symppiksiä :´´D En jaksa odottaa Seinäjokea.
Ja en kiellä etteikö olisi ihan jees päästä taas näiden juttusille.
...Kyllä, tekisi mieli sensuroida naama, voihan paniikki.
Ja taas kerran naamahalvaus. Saikkosen syy.
Rytmihäiriön laulaja ja Janne lusmuilee taktisesti taustalla.
Janne kannattaa maailmanrauhaa!
Tähän loppuun haluan vielä kiittää keikkaseuruetta! (Noora, Annika, Roosa, Anna + Mikael) Oli ihan mahtava nähdä Annikaa Roosaa Annaa ja Nooraa pitkästä aikaa ja tämä Mikael vaikutti kyllä kanssa tosi hyvältä tyypiltä!
Ja sit kidi kanssa saarijärvipopulalle jotka oli kanssa menossa mukana ja kiitti erityisesti Oskulle, jonka ansiosta pääsin koko Lutakkoon jeejeejee !
Olen tosi yllättynyt jos joku jaksoi lukea tämänkin merkinnän loppuun asti !
Mutta oli ihan parasta <3
Palaillaan.
- Evenstar -
